Säännöt

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomenlinnan Upseerikerho ry ja sen kotipaikka on Suomenlinna Helsingin kaupungissa.

Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä kerho.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Kerhon tarkoituksena on

- ylläpitää ja vahvistaa jäsentensä välistä toveruutta, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja upseerihenkeä

- edesauttaa Suomenlinnan upseerikerhorakennuksen C53 säilymistä alkuperäisessä tarkoituksessaan upseerikerhona

- vaalia Suomenlinnan sotilashistoriaan sekä kerhon vaiheisiin liittyviä perinteitä

- edistää jäsentensä sotilaallisten tietojen ja taitojen kehitystä.

Kerhon tarkoituksena ei ole antaa koulutusta ampuma-aseiden käsittelyssä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi kerho

- järjestää kulttuuri-, keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia sekä juhlia

- harjoittaa tutkimus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa

- ylläpitää kerhoravintolaa, jolla on anniskeluoikeudet

- tekee yhteistyötä muiden upseerikerhojen ja maanpuolustusyhdistysten kanssa.

Toimintansa tukemiseksi kerho voi perustaa rahastoja ja oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka tukevat kerhon toimintaa. Kerho voi lisäksi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä toimeenpanna asianomaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä.

3. Kerhon jäsenet

Kerhossa on

- jäseniä

- kannattavia jäseniä

- yhteisöjäseniä

- kunniajäseniä

- kunniapuheenjohtajia

- ulkomaalaisia upseerijäseniä (affiliate member, officer)

- ulkomaalaisia jäseniä (affiliate member)

Kerhon johtokunta hyväksyy jäsenet hakemuksen perusteella.

Jäseneksi voidaan hyväksyä kadettiupseeri, erikoisupseeri tai reservin upseeri, joka on Suomen kansalainen ja jonka jäsenhakemusta kaksi kerhon äänivaltaista jäsentä suosittelee.

Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä hyvämaineinen yksityinen henkilö, joka on Suomen kansalainen, joka haluaa tukea kerhon tarkoitusta ja toimintaa ja jonka jäsenhakemusta kaksi kerhon äänivaltaista jäsentä suosittelee.

Yhteisöjäseneksi voidaan hyväksyä hyvämaineinen oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea kerhon tarkoitusta ja toimintaa.

Kunniajäseneksi voidaan johtokunnan esityksestä kerhon kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut kerhon toimintaa.

Kunniapuheenjohtajaksi voidaan johtokunnan esityksestä kerhon kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut kerhon toimintaa ja joka on toiminut johtokunnan puheenjohtajana.

Ulkomaalaiseksi upseerijäseneksi voidaan hyväksyä ulkomaalainen upseeri, jonka jäsenhakemusta kaksi kerhon äänivaltaista jäsentä suosittelee.

Ulkomaalaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä hyvämaineinen ulkomaalainen yksityinen henkilö, jonka jäsenhakemusta kaksi kerhon äänivaltaista jäsentä suosittelee.

Seuraavissa kohdissa jäsenellä viitataan kaikkiin jäsenkategorioihin:

Jäsen voi erota kerhosta ilmoittamalla asiasta johtokunnalle. Jos kerhon jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kahdelta vuodelta, johtokunta voi erottaa hänet kerhosta.

Jos jäsen on syyllistynyt kerhon järjestyssääntöjen karkeaan rikkomiseen tai muuten vahingoittanut toiminnallaan kerhoa tai sen mainetta, johtokunta voi erottaa hänet kerhosta. Ennen erottamispäätöstä jäsenelle on annettava mahdollisuus esittää asiasta vastine johtokunnalle.

Erotettu jäsen voi vedota erottamispäätöksestä kerhon kokoukselle esittämällä vetoomuksen johtokunnalle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa saatuaan tiedon erottamispäätöksestä.

Ennen sääntömuutoksia saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

4. Liittymis- ja jäsenmaksut

Perittävän liittymismaksun sekä vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kullekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Henkilöjäsenten liittymis- ja jäsenmaksuihin voidaan määritellä johtokunnan esityksestä jäsenen ikään perustuvia alennuksia. Kunniajäsenet ja kunniapuheenjohtajat on vapautettu jäsenmaksujen maksamisesta.

5. Johtokunta ja toimihenkilöt

Kerhon asioita hoitaa sen hallituksena toimiva johtokunta, johon kuuluvat vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 5–9 johtokunnan jäsentä. Johtokunnan toimikausi on vuosikokousten välinen aika.

Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Toimihenkilöillä, jotka eivät ole johtokunnan jäseniä, ei ole äänioikeutta johtokunnan kokouksissa. Johtokunta määrittelee sisäisen tehtäväjakonsa.

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet johtokunnan jäsenistä sitä vaatii. Johtokunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

6. Nimen kirjoittaminen

Kerhon nimen kirjoittaa johtokunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai johtokunnan valtuuttamana muu johtokunnan jäsen, kukin yksin.

Kerhon tilinkäyttöoikeudesta päättää johtokunta.

7. Tilikausi

Kerhon tilikausi on kalenterivuosi.

8. Kerhon kokoukset

Kerhon kokouksia ovat vuosikokous ja ylimääräinen kokous.

Kerhon vuosikokous pidetään vuosittain johtokunnan määräämänä päivänä tammi-kesäkuussa.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun johtokunta katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) kerhon äänioikeutetuista jäsenistä vaatii sitä johtokunnalta erityisesti ilmoitettua asiaa varten. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus kokouksen pitämisestä on esitetty johtokunnalle.

Kerhon kokouksiin on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä. Käytettävä etäyhteys ja muut tarvittavat yksityiskohdat määritetään kokouskutsussa.

Jokaisella jäsenellä, kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla on kerhon kokouksissa yksi ääni. Jäsen, kunniajäsen tai kunniapuheenjohtaja voi kerrallaan edustaa enintään yhtä muuta kerhon jäsentä kutakin kerhon kokousta varten erikseen annettavalla valtakirjalla. Kannattavilla jäsenillä, yhteisöjäsenillä, ulkomaalaisilla upseerijäsenillä ja ulkomaalaisilla jäsenillä on kerhon kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Kerhon kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Äänestys tapahtuu kättä nostamalla, paitsi jos joku äänioikeutetuista vaatii äänestyksen toteuttamista suljetulla lippuäänestyksellä. Suljettuun lippuäänestykseen voivat osallistua vain kokouksessa paikalla olevat.

9. Kerhon kokousten koollekutsuminen

Johtokunnan on kutsuttava kerhon kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta lähetettävällä kirjallisella kutsulla sähköpostitse tai kirjeitse.

10. Vuosikokous

Kerhon vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. esitellään edellisen vuoden tilinpäätös, toimintakertomus sekä tilintarkastajan lausunto

6. päätetään tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille vastuuvelvollisille

7. vahvistetaan kuluvan vuoden toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet

8. vahvistetaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, johtokunnan jäsenten ja muiden toimihenkilöiden palkkiot

9. valitaan johtokunnan puheenjohtaja ja 5–9 johtokunnan jäsentä

10. valitaan tilintarkastusyhteisö tai yksi tilintarkastaja ja hänelle varahenkilö

11. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli kerhon jäsen haluaa saada jonkin asian vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti johtokunnalle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

11. Kerhorakennuksen tilojen käyttö ja vieraiden tuominen

Kerhorakennuksen tiloissa voidaan palvella ulkopuolisia asiakkaita sekä järjestää muita kuin kerhon jäsenille kohdennettuja tilaisuuksia johtokunnan harkinnan mukaan. Kerhorakennuksen tilojen käytön yksityiskohdat määritellään johtokunnan hyväksymissä järjestyssäännöissä. Johtokunta voi tarvittaessa antaa tarkentavia määräyksiä ja ohjeita tilojen käytöstä.

Kerhon jäsenet voivat tuoda vieraita kerhorakennukseen. Jäsen on vastuussa vieraistaan sekä siitä, että he noudattavat kerhon järjestyssääntöjä ja muita johtokunnan antamia ohjeita.

12. Kerholla pukeutuminen ja käyttäytyminen

Pukeutumisessa ja käyttäytymisessä tulee noudattaa tilanteen mukaista tahdikkuutta ja siisteyttä, yleisiä hyviä käytöstapoja sekä johtokunnan antamia ohjeita.

13. Sääntöjen muuttaminen ja toiminnan lopettaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta tai kerhon lopettamisesta on tehtävä kerhon kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Päätös kerhon lopettamisesta vahvistetaan aikaisintaan kuukauden kuluttua pidettävässä kerhokokouksessa samanlaisella äänten enemmistöllä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai kerhon lopettamisesta.

Jos kerho lopettaa toimintansa sen omaisuus siirtyy toiselle pääkaupunkiseudulla toimivalle tai perustettavalle upseerikerholle tai muulle kerhon tarkoitusta edistävälle rekisteröidylle yhdistykselle kerhon lopettamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Kerhon arkisto ja omaisuus, jolla on historiallista arvoa, luovutetaan Kansallisarkistolle tai Sotamuseolle, ellei jokin muu edellä määritelty taho suoraan jatka kerhon perinteitä. Kerhon tullessa lakkautetuksi sen omaisuus siirtyy vastaavalla tavoin.

Suomenlinnan Upseerikerho r.y. säännöt